Herään kaivinkoneen jyrinään. Vilkaisen ulos ikkunasta ja näen pahaenteiset pilvet.
EI! Ei huonoa säätä. Olin suunnitellut meneväni koko päiväksi Sääksjärvelle Heidi H:n kanssa. Ja sitten pilvet pilaavat päivän!
Niin minä luulin.
Päivästä tulikin mahtava! Siis ei mitenkään erikoinen, mutta hauskaa oli. Okei, hauskuuden voi ehkä selittää sokerihumalalla mutta... Kuitenkin!
Päätimme siis mennä kylille pyörimään. Käväisimme S-marketissa ostamassa 750 grammaa suklaavanukasta ja söimme sen kaupan edustalla. Siitä se humala varmaan tulikin.
Katselimme kun muovipussi lensi autotien yli ja katosi alikulkutunneliin. Se oli hauskan näköistä joten lennätimme myös omaa pussiamme. Se ei lentänyt yhtä hyvin vaan laskeutui pyörän lukkoa avaavan mummon viereen ja alkoi vaania häntä. Tai niin me ainakin päättelimme.
Palasimme kotiin ja naureskelimme Heidin polkupyörän kahvoille jotka oli peitetty WC-paperilla niiden tahmeuden takia.
Loppupäivä ei ole ollut mitenkään erikoinen, tekemisemme voisi laskea nukkumiseksi.
Illalla laitamme suklaanaamiot (toivottakaa onnea) kun heidi tulee meille yöksi.